Reititin yhdyskäytävä kytkin opas

Reititin, kytkin vai yhdyskäytävä - Miten ne eroavat toisistaan?

 

Oletko tullut pohtineeksi mitä eroa on reitittimellä, kytkimellä ja yhdyskäytävällä? Näitä termejä kuulee käytettävän, mutta ne eivät välttämättä kerro kuulijalleen käyttötarkoituksestaan ja vielä enemmän ajatuksia voi sekoittaa se kun niistä puhutaan samoissa aihepiireissä. Ovatko nämä vain hieno tapa nimetä nämä laitteet vai onko niissä oikeasti eroa toisiinsa verrattuna? 

Reitittimet

Reititin opas

Reitittimet ovat kaikkein edistyneimmät laitteet verkon rakentamiseen. Reititin on laite joka välittää tietoa/paketteja verkon välillä – reitittimet ovat tehty tarjoamaan ja hallitsemaan Internet-yhteyttä. Voidaankin sanoa, että jokaisessa reitittimessä on sisäänrakennettu modeemi, mutta sen enempää samankaltaisuuksia niissä ei olekaan. Kun reititintä käytetään, sen kontrollointiin ei tarvita erillistä laitetta. Reitittimet tarjoavat Internet-yhteyden autonomisesti lukuisiin eri laitteisiin monien eri rajapintojen kautta. Ohjaamalla dataa ne voivat antaa Internet-yhteyden usealle laitteelle samanaikaisesti. Tämä ominaisuus tekee reitittimistä erittäin monipuolisia, hyödyllisiä ja adaptoituvia eri käyttökohteisiin.

Toinen suuri eroavaisuus reitittimissä verrattuna modeemeihin on niiden ohjelmistopuoli, johon on monesti integroituna tietoturvapalveluita, kuten palomuurit ja datan tunnelointipalvelut. Niissä voi myös olla ominaisuuksia, kuten monilähetys, kuormantasaus, liikennepriorisointi ym. Näillä ominaisuuksilla käyttäjä saa vikasietoisen, hallittavan, suorituskykyisen laitteen sekä tietoturvalla turvatun tiedonsiirron. Näin ollen riski mahdollisille kyberhyökkäyksille ja niiden onnistumiselle laskee.

Kaiken kaikkiaan reitittimet voidaan määritellä parhaiten verkkolaitteina, jotka antavat turvallisen verkkoyhteyden monille laitteille samaan aikaan.

Katso alta esimerkkejä reitittimistä

Kytkimet

Kytkin opas

Mikä on kytkin ja mihin sitä tarvitaan? Kytkintä tarvitaan silloin, kun tarvitaan yhteys useille laitteille saman verkon sisällä. Kytkimissä on lähtökohtaisesti vähintään 4-porttia ja ne vaativat vain yhden sisääntulon, josta jakaa yhteys muille laitteille.

Verkkokytkimistä löytyy myös sisäänrakennettu ohjelmisto, josta käyttäjä voi kontrolloida sen läpi kulkevaa liikennettä. Useita kytkimiä voidaankin liittää toisiinsa, vaikka niissä olisivat erilaiset nopeudet. Silloin tieto liikkuu hitaimman laitteen mukaan. Verkon suorituskyky ja turvallisuus on myös mahdollisuus toteuttaa segmentoimalla verkko pienempiin osiin käyttäen useita kytkimiä.

Joissakin kytkimissä on myös PoE (Power over Ethernet) -ominaisuus, jolla voidaan välittää verkkokaapelin kautta myös virtaa sitä tarvitsevalle laitteelle, kuten vaikkapa valvontakameralle, jolloin tarve erilliselle virtalähteelle jää pois.

Reitittimeen ja yhdyskäytävään verrattuna kytkintä voidaankin ajatella jatkamaan verkkoa laajalle alueelle, jossa voidaan määritellä myös jokaisen yhteyden tärkeys. Reitittimen ja kytkimen erona on se, että reititintä tarvitaan Internet-yhteyttä varten ja kytkin taas on tarkoitettu vain yhdistämään laitteita. 

Katso alta esimerkkejä ethernet kytkimistä

Yhdyskäytävät

Yhdyskäytävä opas

Mikä on yhdyskäytävä? Yhdyskäytävä (Gateway) on laajasti käytetty termi ja usein sekavuutta aiheuttava, kun puhutaan lähiverkoista. Yhdyskäytävät sekoitetaankin monesti reitittimiin ja sille on myös hyvä syy – ne ovat hyvin samankaltaiset. Kun katsotaan reitittimien ja yhdyskäytävien ominaisuuksia, niin niistä monesti löydetään paljon samankaltaisuuksia, esim. molemmat toimivat autonomisesti, molemmissa on laajat tietoturvaominaisuudet, kuten palomuuri ja tunnelointimahdollisuudet.

Miten yhdyskäytävä ja reititin sitten eroavat toisistaan? Merkittävin ero löytyykin näiden laitteiden mahdollisuudesta tukea eri käyttöliittymien määrää. Yhdyskäytävä voi käyttää useampaa kuin yhtä protokollaa ja se pystyy operoimaan millä tahansa OSI-mallin seitsemällä tasolla. Yhdyskäytävällä on tarkoitus tukea vain yhtä käyttöliittymää, joten voidaan sanoa, että yhdyskäytävä on tarkoitettu jakamaan yhteys vain yhdelle laitteelle kerrallaan.

Katso alta esimerkkejä yhdyskäytävistä

Yhteenvetona:

Reititin on monen laitteen turvallisen ja konfiguroitavan yhteyden takana. Reitittimessä on usein monipuolisia ominaisuuksia yhteyksiä ajatellen.

Kytkin takaa yhteyden monelle laitteelle kerrallaan ja antaa myös määrittää yhteyksiä. Kun tarve on jakaa vaikkapa sisäverkkoyhteys monelle laitteelle kerrallaan. Lähtökohtaisesti löydät kytkimestä vähintään 8-Ethernet porttia.

Yhdyskäytävä turvaa yhteyden yhdelle laitteelle kerrallaan. Jos tarvitset vain yhdelle laitteelle monipuolisesti konfiguroitavan turvallisen yhteyden, johon reititin tai kytkin ei pysty.

Järeimmissä verkkolaitteissa on liuta erikoisia ominaisuuksia/lyhenteitä, jotka eivät välttämättä kerro käyttäjälleen mitä ne tarkoittavat ja millä tavalla käyttäjä näistä hyötyy. Jotta kenenkään ei tarvitsisi lähteä etsimään jokaisen lyhenteen tarkoitusta erikseen, listasimme alapuolella näitä määritelmiä helpottaaksemme lukijaa ymmärtämään niiden käyttötarkoituksia. Hyvin monet näistä lyhenteistä tarkoittavatkin tiettyjä protokollia, joita laite mahdollisesti tukee.

  • 5G, 4G, 3G, UMTS, EDGE, GPRS ym.: Mobiiliverkon yhteysnopeuksien määritelmiä
  • LAN: Lähiverkko, esim. yrityksen sisäinen verkko
  • WAN: Ulkoverkko joka kattaa lähiverkot ja kaupunkiverkot. Tavallaan sama asia kuin internet
  • WiFi: Verkkoprotokolla, toisin sanoen langaton verkko johon myös WLAN kuuluu
  • PoE: Mahdollistaa virran siirtämisen siihen sopivaa LAN-kaapelia pitkin
  • TCP: Tietoliikenneprotokolla, tietokoneiden väliseen tiedonsiirtoon
  • UDP: Yhteydetön tietoliikenneprotokolla, mutta mahdollistaa tiedon siirron
  • IPv4: Internet protokolla v.4, IP-osoitteet
  • IPv6 Internet protokolla v.6, luotu korvaamaan vanha versio IP-osoitteiden loppumisen varalta
  • ICMP: TCP/IP kontrolliprotokolla, viestien lähetys koneesta toiseen
  • NTP: Täsmällisen aikatiedon välitys koneiden välillä
  • DHCP: Verkkoprotokolla, jakaa IP-osoitteita uusille lähiverkkoon kytkeytyville laitteille
  • DNS: Internetin nimipalvelujärjestelmä, joka muuntaa verkkotunnukset IP-osoitteiksi
  • HTTP: Hypertekstin siirtoprotokolla selainten ja www-palvelimien tiedonsiirtoon
  • HTTPS: Hypertekstin siirtoprotokolla selainten ja www-palvelimien tiedonsiirtoon, salattu versio
  • SMTP: Viestin välitys sähköpostipalvelimien kesken
  • SSL: Salausprotokolla tietoliikenteelle IP-verkkojen yli
  • TLS: Salausprotokolla, tunnettu ennen SSL nimellä
  • ARP: Protokolla, jolla Ethernet-verkoissa selvitetään loogista osoitetta vastaava fyysinen osoite
  • PPPoE: PPP-protokollan käyttötapa Ethernet-tyyppisten verkkojen yli, käytetään erityisesti ADSL-yhteyksissä
  • UPNP: Plug and Play - laitteet toimimaan helposti keskenään
  • SSH: Salattu verkkoprotokolla
  • Telnet: Yhteysprotokolla pääteyhteyksiin Internetin ylitse
  • FTP: Tiedonsiirtomenetelmä tietokoneiden välille
  • MQTT: Kevyt IoT-tiedonsiirtoprotokolla
  • NAT: Osoitteenmuunnostekniikka IP-osoitteille
  • Static/Dynamic routing: Staattinen lähettää reitittimeltä liikennettä tiettyyn ennalta määrättyyn osoitteeseen. Dynaaminen, kun käytetään jotain protokollaa päättämään mitä reittiä pitkin liikenne kannattaisi lähettää
  • Firewall: Palomuuri monitoroi ja kontrolloi yhteyksiä
  • OpenVPN: Virtuaalinen erillisverkko. Tarkoitettu salaamaan liikenne
  • IPSec: Joukko tietoliikenneprotokollia Internet-yhteyksien turvaamiseen
  • VoIP: Äänen siirtäminen reaaliaikaisesti verkon välityksellä
  • VLAN: Virtuaalilähiverkko
  • IEEE802.3af ja 802.3at: Standardeja joissa eroavaisuutena max. virransiirto (PoE)