Painekalibroinnin merkitys teollisuudessa

Painekalibroinnin merkitys teollisuudessa 

Kaikilla mittalaitteilla on taipumus ajelehtia ja ne menettävät ajan myötä tarkkuuttaan, ellei niitä kalibroida tietyin väliajoin, vaikkakin nykyaikaisten mittalaitteiden ajelehtiminen on luonnollisesti vähäisempää kuin vanhanaikaisten. Monilla teollisuudenaloilla on noudatettava määräyksiä, jotka edellyttävät kalibrointia tietyin väliajoin ja tällaisia määräyksiä ovat esimerkiksi ISO9000, ISO14000, FDA:n määräykset ja monet muut.

Esimerkkinä kalibrointitarpeelle voidaan kuvitella tilanne, missä prosessilaitos ottaa vastaan raaka-aineita ja muuntaa ne valmiiksi tuotteiksi, jolloin prosessi pyritään tekemään mahdollisimman tehokkaasti. Jotta tämä toteutuisi, on suositeltua pitää jokainen kriittinen prosessimittaus tarkkana säännöllisillä kalibroinneilla, joka puolestaan tehostaa laitosten toimintaa ja auttaa tuottamaan enemmän. Tärkeänä motivoivana tekijänä kalibroinnille on turvallisuus, niin tehtaan työntekijöiden kuin asiakkaidenkin, esimerkiksi elintarvike- ja lääketeollisuudessa. Mittalaitteilla mitataan myös teollisuuslaitoksen päästöjä, joten niiden pitäminen tarkkana säännöllisillä kalibroinneilla auttaa pitämään ympäristön puhtaana.

Kalibroinnin tarpeet ja vaatimukset

Kysy itseltäsi ensin, mikä on kalibrointitarpeesi ja mitkä ovat ympäristösi vaatimukset? Kuten aiemmin tekstissä mainittiin, voi kalibrointivaatimukset tulla viranomaisilta, kuten FDA:lta Yhdysvalloissa lääkeyrityksille, tai sitten loppuasiakkailta, jotka tekevät tarkastuksia toimittajilleen. On mahdollista myös sisäisille vaatimuksille, joilla pyritään saavuttamaan tietty tuotteiden laatu. Tällaisissa tapauksissa on varmistettava, että tehdään tiivistä yhteistyötä laatuosaston, tuotannon ja kunnossapidon kanssa vaatimusten määrittämiseksi. Tapauksia, joissa kalibrointitasoa valittaessa on käytetty mittalaitetoimittajan määrityksiä omien tarpeiden sijasta voi johtaa lopulta tarpeettoman suuriin investointeihin ja lisäkustannuksiin yrityksessä. Kalibrointivälineiden kustannukset nousevat eksponentiaalisesti tarkkuuden myötä, ja jos vaatimukset asetetaan liian korkealle, normaali- ja objektitasoeron ylläpitäminen on lopulta mahdotonta.

Kalibrointi - jäljitettävyys ja akkreditointi

Kaikessa kalibroinnissa on kyse jäljitettävyydestä, joka tarkoittaa kohteen testaamista jotakin parempaa (mittanormaalia) laitetta vastaan. Kuvauksena tästä käytetään yleensä jäljitettävyyspyramidimallia (kts. kuva), jossa jokainen laite kalibroidaan jotain parempaa laitetta vastaan. Pyramidin pohjalla ovat laitoksen mittalaitteet ja huipulla kansallinen laboratorio, esimerkiksi VTT MIKES Suomessa. Yleisenä nyrkkisääntönä pidetään, että käytettävän standardin tulisi olla vähintään kolme kertaa ja mieluiten viisi kertaa parempi kuin kohde.

Kaikkien kalibrointien on siis oltava jäljitettävissä, mutta usein vaatimuksena on myös, että käytössä oleva laite on kalibroitu laboratoriossa, joka on akkreditoitu kansainvälisen ISO17025-standardin mukaisesti. Eri maiden akkreditointielimet voivat akkreditoida laboratorioita. Tällaisia akkreditoijia on esimerkiksi VTT MIKES (Suomi), SWEDAC (Ruotsi), UKAS (Iso-Britannia), PTB (Saksa), LNE (Ranska) tai NVLAP (Yhdysvallat).