Tiedätkö mitä eroa on avonaisella lyijyakulla, suljetulla lyijyakulla, AGM-Akulla tai geeliakulla?
Olemme törmänneet usein kysymykseen: Pitäisikö valita AGM-Akku vai tavallinen akku? Toinen mitä kuulemme kysyttävän paljon on, että pitäisikö valita geeliakku vai agm-akku? Pureudutaan hieman ennen teknistä osiota ensin näihin kysymyksiin ja siihen, mitä tämänkaltaisen kysymyksellä oikeasti halutaan kysyä.
AGM-Akku vai tavallinen akku
Todellisuudessa tämänkaltainen kysymys voitaisiin esittää muodossa: Kannattaako valita suljettu lyijyakku joka on huoltovapaa vai tavallinen avonainen lyijyakku? Täysin yksinkertaista vastausta tähän ei voi antaa, ja se riippuu käyttökohteesta ja sovelluksesta. Autossa tavallinen akku vielä toimii, mutta teollisuuteen suosittelemme valitsemaan aina AGM-akun, sillä kyseessä on ennen kaikkea kokonaiskustannus- ja luotettavuuskysymys. AGM-akkujen ja hyytelöakkujen ominaisuudet ovat ylivertaiset tavalliseen akkuun verrattuna, mutta niiden hankintakustannukset ovat kuitenkin hieman suuremmat. Huoltovapaus ja pitkäikäisyys yhdistettynä vapaaseen käyttöasentoon tekevät kuitenkin agm-akuista selvän voittajan niin kustannusten kuin luotettavuudenkin osalta.
Löydät YE:n koko AGM-Akkuvalikoiman painamalla tästä.
Lyijyakun tekninen toiminta
Kaikkien lyijyakkujen toiminta perustuu samaan kemialliseen reaktioon: Latauksessa akun lyijylevyillä oleva lyijysulfaatti PbSO4 ja vedeksi muuttunut elektrolyytti muutetaan sähkövirran avulla lyijyksi Pb (negatiivinen levy), lyijydioksidiksi PbO2 (positiivinen levy) ja rikkihapoksi H2SO4. Akkua purettaessa reaktio on päinvastainen, akun läpi kulkeva sähkövirta hajottaa rikkihapon vedeksi ja molemmille levyille muodostuvaksi lyijysulfaatiksi.
Avonaisen lyijyakun ja suljetun lyijyakun olennaisin ero
Latauksen loppuvaiheessa osa rikkihapossa olevasta vedystä ja hapesta ei pysty enää sitoutumaan vedeksi ja ne vapautuvat kaasuna ulos akusta jos akku on avonainen. Jos akku on suljettu AGM- tai hyytelöakku, eivät kaasut pääse ulos kotelosta jolloin rekombinaatioreaktion johdosta ne sitoutuvat takaisin kiertoon.
Tämä rekombinaatioreaktio on avonaisen ja suljetun lyijyakun olennaisin ero ja tekee suljetun lyijyakun huoltovapaaksi. Koska tavallisessa avonaisessa lyijyakussa ei tätä rekombinaatiota tapahdu eli vety ja happi pääsevät vapautumaan, on niihin tarvittaessa lisättävä tislattua vettä.
AGM-akku vai geeliakku?
Tämä on toinen yleisin kysymys mihin törmäämme. Geeliakut tai toiselta nimeltään hyytelöakut tunnistaa merkinnästä GEL, mutta eroavatko ne merkittävästi AGM-akuista? Pureudutaan seuraavaksi hieman niiden toimintaan:
Suljetuissa lyijyakuissa elektrolyytti on imeytetty lasikuitumattoon (AGM) tai hyytelöön (GEL eli geeli- tai hyytelöakku). AGM ja hyytelöakut ovat rakenteeltaan samanlaiset lukuun ottamatta tätä väliainetta, mihin elektrolyytti on sidottu. Molemmissa akkutyypeissä on ylipaineventtiilit akun kannessa, joiden tarkoituksena on päästää vikatilanteessa mahdollisesti akkukotelon sisään muodostuva kaasu ulos. Sähköisiltä ominaisuuksiltaan AGM- ja hyytelöakut ovat hyvin samankaltaisia. Suosittelemme kuitenkin mieluummin valitsemaan AGM-akun kuin hyytelöakun, sillä hyytelöakku sietää alhaisissa lämpötiloissa huomattavasti huonommin suuria kuormitusvirtoja johtuen sen suuremmasta sisäisestä resistanssista.
AGM-akun ja geeliakun tärkeimmät hyödyt
Suljettujen lyijyakkujen (sekä AGM- että hyytelöakkujen) merkittävimmät erot avonaisiin lyijyakkuihin ovat:
• huoltovapaa, ei tislatun veden lisäystä
• pitkäikäinen
• käyttöasento vapaa (latausta kansi alaspäin ei kuitenkaan suositella)
• vuotamaton
• tärinänkesto ja iskunkestävyys
• varausnopeus moninkertainen tavalliseen avonaiseen akkuun verrattuna